Voiko Ruotsiin skypettää ja somettaa?

Ja, det kan man göra men…

Kävin kuuntelemassa kansainvälistymisneuvoja Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämässä Voiko Ruotsiin soittaa -tapahtumassa.

Tilaisuuden anti kaltaiselleni (ex-ruotsin- ja englanninopettaja, 1,5 v. Ruotsissa asunut, kielen ja kulttuurin taitaja, nordisti, länteen päin kallellaan, Ruotsissa muutamia asiakkaita) ei ollut mitenkään syväluotaava, mutta sen jo arvasinkin etukäteen. Totta kai kuitenkin halusin osallistua moiseen tilaisuuten – ihan jo kannatuksen vuoksi.

Väitän, että länsi on meille suomalaisille luonteva suunta mennä myymään osaamistamme. Joskus kuitenkin henkinen välimatka voi olla pidempi kuin se muutaman tunnin lento tai puolen päivän laivamatka lahden yli. Sitäkin näkee näinä nykyisinä start-up-ilosanoman aikoina, että hypätään suoraan pohjoismaisen pelikentän yli sinne Isoon Maailmaan mahdollisesti puskemaan päätä kulttuurimuuriin ja jätetään näin hyvät mahdollisuudet kaupantekoon ihan tässä lähialueilla. Yksittäiset pohjoismaat ovat pieniä, mutta yhdessä Pohjola onkin jo yllättävän suuri markkina-alue.

Tilaisuuden otsikko oli siis, voiko Ruotsiin soittaa. Varmaan voi, jos sitä harrastaa. Mutta itse tekisin varmaan kuitenkin niin, että ensin somettaisin, sitten tapaisin fejs-to-fejs, ja sitten somettaisin vähän lisää ja tarvittaessa skypettäisin. Tai tekisin ja tekisin. Teen ja teen. Katsotaan, mihin se riittää 🙂

Tässä muutama vinkki ruotsalaisten kanssa temuaville yrittäjille tahi muille kaupustelijoille: 

1) Kaiva kielitaitosi naftaliinista. Jos taitotasosi on jumahtanut kohtaan “tankero”, vaaditaan järeitä toimia. Silloin ei välttämättä riitä, että peilin edessä ennen tapaamista hokee mantraa hurstårdettill-hurstårdettill-hurstårdettill. Edessä on vuosien savotta, joka voi vaatia koulutusta (sitä on saatavilla sekä julkisista että yksityisistä instansseista) sekä varmasti omaa viitseliäisyyttä. Lue kirjoja, jos ehdit. Aloita aamu tsekkaamalla Ruotsin uutisotsikot. Katso leffoja på svenska. Vaikka katsoisit jenkkileffoja, vaihda tekstityskieleksi ruotsi. Näin parannat sekä englannin kuullunymmärtämistä että ruotsin luetunymmärtämistä. Hommaa Ruotsin kanavapaketti (tai lataa ruotsalaisten kanavien appsit ja F-Securen Freedome-sovellus, jolla vaihdat iPadisi maa-asetuksen näppärästi) ja ala seurata ruotsalaista tosi-tv:tä. Opit uusimmat slangisanat. Shit alltså. Idolsit ja köksmästaret ja muut ovat hauskaa seurattavaa på svenska. Normi-tv:tä katsoessa ruotsalaisiin ohjelmiin saa usein myös tekstityksen vanhan kunnon teksti-tv:n kautta. Niin ja tietenkin yritä uskaltautua juttusille ihan oikean ruotsia puhuvan ihmisen kanssa.

2) Kakkosvinkkikin koskee kielitaitoa. Eli joo: bisnesasioita voi hoidella englanniksi – totta kai – mutta småprat vaikkapa iltarientojen minglailuissa kääntyy ihan varmasti jossain vaiheessa ruotsin kielelle. Opettele ymmärtämään jutustelua, hängaamaan med. Älä kuitenkaan vedä kuplajuomaövereitä vapautuaksesi, bisneskinkereillä ei sellainen ole tietenkään okej. Ei tarvitse osoittaa vanhoja kliseitä todeksi. Vaikka hoitelisitkin liikeasiat englanniksi, opettele lounassanasto ja kahvittelutermit ja  muistele, kuinka jutellaan säästä ja muusta.

3) Älä ole supermörkö. Suomalainen metsäjurottaja (finnougriensis silvae) on tietenkin suloinen olento päästyään kullalla ja vallalla koristeltuihin ruotsalaiskammareihin ja pieni eksentrisyys on aina hyvästä, mutta on ihan ok hymyillä välillä. Ruotsalaisten ystävällisyys tuntuu… hyvältä. Vastaa siihen. Hymyile takaisin. Sano “Tack!” ihan joka kohdassa. Katso silmiin. Ole avoin. Tai edes vähän avoimempi. Meidän silmiimme ja korviimme ruotsalaiset näyttäytyvät puheliaana ja iloisena kansana, mutta yllätys voi olla, että myös ruotsalaiset pitävät itse itseään hiljaisena jurottajakansana. Sosiaaliset tilanteet jännittävät oikeasti vähän siis heitäkin. Ja kun tietää, että toistakin jännittää, voi oma olo olla vähän vapautuneempi.

4) “Taas ne ruotsalaiset diskuteerasi siellä villapaidoissaan!” oli kuulemma yksi myyntitykki Suomeen ja konttorille päästyään puuskahtanut. Veikkaan, että tämä suomalainen miesmyyjä oli pamahtanut paikalle kovat kaulassa ja skraga viritettynä. Tukholman katukuvassakin näkee pukuja, mutta sillä lailla rennosti, Business casual -meiningillä. Siististi. Sopivasti pinkeät pökät ja lyhyet lahkeet, joiden alta vilkkuvat värikkäät sukat. Mieslaukku pienelle läppärille. Hyvät kengät. Siisti yleisilme. Ja nuuska huulessa. Naisilla sama look lukuunottamatta pukua. Mutta nuuskan kanssa kyllä. (No ei välttämättä. Mutta 90-luvulla Pohjois-Ruotsissa kyllä.) Naisihmisenä muistan, kuinka v. 1996 Ruotsiin muuttaessani olo oli vaatetuksen suhteen kuin neuvostoesiripun takaa reväistyllä ugriullalla. Enää ei kai onneksi olla siinä tilanteessa. Kiitos H&M, kiitos internet ja kiitos globaalius.

5) Varaudu siihen, että kun pääset lähemmin juttusille ruotsalaisten kanssa, saat olla ikkuna nyky-Suomeen. Eksoottinen itänaapuri kiinnostaa heitä, ja kun he ovat saaneet hyppysiinsä ihka oikean informantin, saat vastata koko lounastapaamisen tai päivällispöytäkeskustelun ajan mitä moninaisimpiin kysymyksiin Suomen taloudesta, historiasta, Arja Saijonmaasta, suhteesta Venäjään, start-up-kulttuurista – you name it. Seuraa siis ajankohtaisia asioita, lue lehtiä (japp, förstås på svenska!) ja ole kerrassaan hurmaava keskustelija.

6)… mistä päästäänkin diskuteeraamisen kulttuuriin. Siitä olet tietenkin kuullutkin ja yritysmaailmassa semmoinen on tosiaan olemassa. Työpäivä ihan tavallisella työpaikalla saatetaan aloittaa yhteisellä, yhteisöllisellä aamiaisella (Hur går det?) ja kokoukset venyvät, kun halutaan varmistaa, että kaikki ovat varmasti saaneet sanottua oman mielipiteensä (åsikt) ja näkökulmansa (synpunkt) ainakin pariin kertaan. Äkkipikaiselta suomalaiselta tilanne saattaa vaatia vähän lisäkärsivällisyyttä, mutta joskus voi olla hyväksi tuoda mukaan ripaus suomalaista tiivistämisen ja mutkat suoraksi vetämisen taitoa. Väitän siis, että Suomessa kokouksista on tullut ruotsalaistyylisempiä – ja se ei välttämättä ole hyvä asia. Tarkkailepa itse seuraavaa möteäsi sillä silmällä: että onko kanelbullea vai kovaa Suomi-korppua?

7) Muista, että Ruotsi on pitkä maa. Pohjois-Ruotsissa toimitaan suoraviivaisemmin ja suomalaiselle tutulla tavalla, etelämpänä voi olla toisin. Tukholmalla ja Suomella (tai ainakin Suomen Turulla) on vanhastaan ollut tiiviit yhteydet, mutta muista, että kaikki raha ei ole Tukholmassa. Älä siis unohda Göteborgia ja Malmötä.

Suomen ja Ruotsin välisiä kulttuurieroja on tietenkin tutkittu ja etenkin yritysfuusiot ovat olleet antoisa maaperä tässä asiassa. Telia ja Sonera yhdistyivät jo vuonna lipposentoinenhallitus, samoin Tieto ja Enator. Näistä opeista on ammennettu ja asia mielestäni konkretisoituu Helsinki-Vantaalta lähtevässä aamukoneessa Tukholmaan. Siellä me olemme, me Ruotsin ja Suomen välillä suhaavat pohjoismaiset menninkäiset. On pinkkiä kauluspaitaa ja siistiä jakkua ja maakunnan syöttökoneista tulleita väsyneitä silmiä. Ollaan matkalla tekemään bisnestä tai tulossa tekemästä bisnestä. Ihan casualisti vain. Mitäs me naapurukset, samassa koneessa tässä.  

P.S. Terveiset Tukholmasta. Huomenna livekuvitan Innoday 2017 -tapahtumassa. Vaikka itse seminaari onkin englanniksi, on i-ha-naa saada hoitaa kaikki muut työkeikkaan liittyvät asiat ruotsiksi.

P.P.S. Tulisi jo se Hyperloop Helsingin ja Tukholman välille!


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s