Sketchnoting (and pierogi) in Poland

Where do you end up having an etymological discussion in lunch line about Finnish last names? When a bunch of language people get together. That’s what happened to me as I was hired to do sketchnoting for the Translation and Localization Conference in Warsaw. How did I end up there? Well, the organisers had seen my work somewhere in the depths of social media, they had checked my website and contacted me. That’s how it works nowadays.

And of course I was glad to give them an offer.

The positive side about sketchnoting branch related conferences is that you always learn something new. The reason to that is that the speakers really are experts in their field and they dig deeper in the topic. The downside might be that the speakers are not always that experienced when it comes to public speaking. On the other hand, the audience (their community!) supports them nicely if they are in a tough spot.

Last time I was in Poland and Warsaw was nearly 20 years ago but now it’s a totally different country and the city is pretty awesome with it skyscrapers and a bit weird history. What a vibe!

As a language person, it was fascinating to find the similarities and differences between languages. In Finland we have a word “piirakka” which means a pastry or a pie. And what do you eat in Poland? Pierogi! It’s a slightly different product but the word is there. Cool! And in Finnish there’s a slang word “mesta” that means a place and it’s a loan word from Russian. In Warsaw I visited the Stare Miasto. Miasto = mesta. The old place. There it was again. And where does the police put people in Finland if the behave badly? To “putka”. And in Warsaw I saw a fotobudka, a photo booth, where you could have your picture taken. I decided that I probably need to learn some Slavic language myself. At least the basics, I mean.

So thanks Anna and Agenor and TLC2017! You have an interesting and well-organised conference (- trust me, I’ve been to many!) and the most innovative way that I’ve ever seen to go through the contents of the conference bag..! 😀 😀 Glad that you wanted me to do the sketchnotes for you!

Saman puhujan esitys kahteen kertaan livekuvitettuna: #oppisopimusfi ja mahdollistava ohjaus

Kierrellessäni seminaareja ja innostuspäiviä törmään usein samoihin puhujiin. Olen siis saattanut piirtää saman puhujan esityksen aiemminkin. Näin käy tänä vuonna useasti tutkija Antti Maunun kohdalla, sillä kierrämme Opsodiili Länsi-Suomen oppisopimuskiertueen mukana pitkin… noh, tietenkin Länsi-Suomea. Antti puhuu ja minä piirrän. Ja toki kiertueella pidetään työpajojakin – niissä on mukana fasilitaattori Tiina Häkkinen puhumassa ja johtamassa joukkiota. Ja minä piirrän silloinkin.

On kiintoisaa havainnoida, onko tutun puhujan piirtämisellä vaikutusta lopputulokseen. Näistä esimerkkikuvista ensimmäinen piirrettiin tammikuussa, toinen maaliskuussa. Asia on pääpiirteittäin sama: oppisopimusopiskelijan tarpeet ja työelämän toiveet yhdistettynä ohjauksen mahdollistavaan otteeseen, mutta kuvista tuli erilaiset. Erilaiset, mutta samanlaiset. Miksi?

Antti sanoi itse, että piti eri esitykset Tampereella ja Jyväskylässä. Powerpoint-slaidit olivat samat, mutta minustakin tuntui, että esitys oli erilainen; että Jyväskylässä hän sai kurottua tarinan kaaren selvemmin yhteen. Ensimmäisessä kuvassa on selvästi mukana Antin käyttämiä sanamuotoja. Muistan, kun hän puhui arjen ruisleivästä ja peltojen paketoinneista. Näemmä nappasin nämä helposti visualisoitavat asiat mukaan kuvitukseen yksityiskohtina. Ensimmäisessä esityksessä keskiössä oli opiskelija. Toisen esityksen piirrosmuistiinpanoista käy ilmi, että Antti ehti puhua tasapuolisesti sekä opiskelijan tarpeista että työelämän toiveista.

Hyvä puhuja osaa muokata esitystään muutenkin kuin vain vaihtamalla otsikon järjestäjän toiveitten mukaisesti. Antilla tämä muokkaamisen taito on ja näin esitys pysyy tuoreena sekä yleisön että livekuvittajan näkökulmasta.

 

Tampereella 25.1.2017 tehty tuotos:

Jyväskylässä 20.3.2017 tehty tuotos:

Voiko Ruotsiin skypettää ja somettaa?

Ja, det kan man göra men…

Kävin kuuntelemassa kansainvälistymisneuvoja Keski-Suomen ELY-keskuksen järjestämässä Voiko Ruotsiin soittaa -tapahtumassa.

Tilaisuuden anti kaltaiselleni (ex-ruotsin- ja englanninopettaja, 1,5 v. Ruotsissa asunut, kielen ja kulttuurin taitaja, nordisti, länteen päin kallellaan, Ruotsissa muutamia asiakkaita) ei ollut mitenkään syväluotaava, mutta sen jo arvasinkin etukäteen. Totta kai kuitenkin halusin osallistua moiseen tilaisuuten – ihan jo kannatuksen vuoksi.

Väitän, että länsi on meille suomalaisille luonteva suunta mennä myymään osaamistamme. Joskus kuitenkin henkinen välimatka voi olla pidempi kuin se muutaman tunnin lento tai puolen päivän laivamatka lahden yli. Sitäkin näkee näinä nykyisinä start-up-ilosanoman aikoina, että hypätään suoraan pohjoismaisen pelikentän yli sinne Isoon Maailmaan mahdollisesti puskemaan päätä kulttuurimuuriin ja jätetään näin hyvät mahdollisuudet kaupantekoon ihan tässä lähialueilla. Yksittäiset pohjoismaat ovat pieniä, mutta yhdessä Pohjola onkin jo yllättävän suuri markkina-alue.

Tilaisuuden otsikko oli siis, voiko Ruotsiin soittaa. Varmaan voi, jos sitä harrastaa. Mutta itse tekisin varmaan kuitenkin niin, että ensin somettaisin, sitten tapaisin fejs-to-fejs, ja sitten somettaisin vähän lisää ja tarvittaessa skypettäisin. Tai tekisin ja tekisin. Teen ja teen. Katsotaan, mihin se riittää 🙂

Tässä muutama vinkki ruotsalaisten kanssa temuaville yrittäjille tahi muille kaupustelijoille: 

1) Kaiva kielitaitosi naftaliinista. Jos taitotasosi on jumahtanut kohtaan “tankero”, vaaditaan järeitä toimia. Silloin ei välttämättä riitä, että peilin edessä ennen tapaamista hokee mantraa hurstårdettill-hurstårdettill-hurstårdettill. Edessä on vuosien savotta, joka voi vaatia koulutusta (sitä on saatavilla sekä julkisista että yksityisistä instansseista) sekä varmasti omaa viitseliäisyyttä. Lue kirjoja, jos ehdit. Aloita aamu tsekkaamalla Ruotsin uutisotsikot. Katso leffoja på svenska. Vaikka katsoisit jenkkileffoja, vaihda tekstityskieleksi ruotsi. Näin parannat sekä englannin kuullunymmärtämistä että ruotsin luetunymmärtämistä. Hommaa Ruotsin kanavapaketti (tai lataa ruotsalaisten kanavien appsit ja F-Securen Freedome-sovellus, jolla vaihdat iPadisi maa-asetuksen näppärästi) ja ala seurata ruotsalaista tosi-tv:tä. Opit uusimmat slangisanat. Shit alltså. Idolsit ja köksmästaret ja muut ovat hauskaa seurattavaa på svenska. Normi-tv:tä katsoessa ruotsalaisiin ohjelmiin saa usein myös tekstityksen vanhan kunnon teksti-tv:n kautta. Niin ja tietenkin yritä uskaltautua juttusille ihan oikean ruotsia puhuvan ihmisen kanssa.

2) Kakkosvinkkikin koskee kielitaitoa. Eli joo: bisnesasioita voi hoidella englanniksi – totta kai – mutta småprat vaikkapa iltarientojen minglailuissa kääntyy ihan varmasti jossain vaiheessa ruotsin kielelle. Opettele ymmärtämään jutustelua, hängaamaan med. Älä kuitenkaan vedä kuplajuomaövereitä vapautuaksesi, bisneskinkereillä ei sellainen ole tietenkään okej. Ei tarvitse osoittaa vanhoja kliseitä todeksi. Vaikka hoitelisitkin liikeasiat englanniksi, opettele lounassanasto ja kahvittelutermit ja  muistele, kuinka jutellaan säästä ja muusta.

3) Älä ole supermörkö. Suomalainen metsäjurottaja (finnougriensis silvae) on tietenkin suloinen olento päästyään kullalla ja vallalla koristeltuihin ruotsalaiskammareihin ja pieni eksentrisyys on aina hyvästä, mutta on ihan ok hymyillä välillä. Ruotsalaisten ystävällisyys tuntuu… hyvältä. Vastaa siihen. Hymyile takaisin. Sano “Tack!” ihan joka kohdassa. Katso silmiin. Ole avoin. Tai edes vähän avoimempi. Meidän silmiimme ja korviimme ruotsalaiset näyttäytyvät puheliaana ja iloisena kansana, mutta yllätys voi olla, että myös ruotsalaiset pitävät itse itseään hiljaisena jurottajakansana. Sosiaaliset tilanteet jännittävät oikeasti vähän siis heitäkin. Ja kun tietää, että toistakin jännittää, voi oma olo olla vähän vapautuneempi.

4) “Taas ne ruotsalaiset diskuteerasi siellä villapaidoissaan!” oli kuulemma yksi myyntitykki Suomeen ja konttorille päästyään puuskahtanut. Veikkaan, että tämä suomalainen miesmyyjä oli pamahtanut paikalle kovat kaulassa ja skraga viritettynä. Tukholman katukuvassakin näkee pukuja, mutta sillä lailla rennosti, Business casual -meiningillä. Siististi. Sopivasti pinkeät pökät ja lyhyet lahkeet, joiden alta vilkkuvat värikkäät sukat. Mieslaukku pienelle läppärille. Hyvät kengät. Siisti yleisilme. Ja nuuska huulessa. Naisilla sama look lukuunottamatta pukua. Mutta nuuskan kanssa kyllä. (No ei välttämättä. Mutta 90-luvulla Pohjois-Ruotsissa kyllä.) Naisihmisenä muistan, kuinka v. 1996 Ruotsiin muuttaessani olo oli vaatetuksen suhteen kuin neuvostoesiripun takaa reväistyllä ugriullalla. Enää ei kai onneksi olla siinä tilanteessa. Kiitos H&M, kiitos internet ja kiitos globaalius.

5) Varaudu siihen, että kun pääset lähemmin juttusille ruotsalaisten kanssa, saat olla ikkuna nyky-Suomeen. Eksoottinen itänaapuri kiinnostaa heitä, ja kun he ovat saaneet hyppysiinsä ihka oikean informantin, saat vastata koko lounastapaamisen tai päivällispöytäkeskustelun ajan mitä moninaisimpiin kysymyksiin Suomen taloudesta, historiasta, Arja Saijonmaasta, suhteesta Venäjään, start-up-kulttuurista – you name it. Seuraa siis ajankohtaisia asioita, lue lehtiä (japp, förstås på svenska!) ja ole kerrassaan hurmaava keskustelija.

6)… mistä päästäänkin diskuteeraamisen kulttuuriin. Siitä olet tietenkin kuullutkin ja yritysmaailmassa semmoinen on tosiaan olemassa. Työpäivä ihan tavallisella työpaikalla saatetaan aloittaa yhteisellä, yhteisöllisellä aamiaisella (Hur går det?) ja kokoukset venyvät, kun halutaan varmistaa, että kaikki ovat varmasti saaneet sanottua oman mielipiteensä (åsikt) ja näkökulmansa (synpunkt) ainakin pariin kertaan. Äkkipikaiselta suomalaiselta tilanne saattaa vaatia vähän lisäkärsivällisyyttä, mutta joskus voi olla hyväksi tuoda mukaan ripaus suomalaista tiivistämisen ja mutkat suoraksi vetämisen taitoa. Väitän siis, että Suomessa kokouksista on tullut ruotsalaistyylisempiä – ja se ei välttämättä ole hyvä asia. Tarkkailepa itse seuraavaa möteäsi sillä silmällä: että onko kanelbullea vai kovaa Suomi-korppua?

7) Muista, että Ruotsi on pitkä maa. Pohjois-Ruotsissa toimitaan suoraviivaisemmin ja suomalaiselle tutulla tavalla, etelämpänä voi olla toisin. Tukholmalla ja Suomella (tai ainakin Suomen Turulla) on vanhastaan ollut tiiviit yhteydet, mutta muista, että kaikki raha ei ole Tukholmassa. Älä siis unohda Göteborgia ja Malmötä.

Suomen ja Ruotsin välisiä kulttuurieroja on tietenkin tutkittu ja etenkin yritysfuusiot ovat olleet antoisa maaperä tässä asiassa. Telia ja Sonera yhdistyivät jo vuonna lipposentoinenhallitus, samoin Tieto ja Enator. Näistä opeista on ammennettu ja asia mielestäni konkretisoituu Helsinki-Vantaalta lähtevässä aamukoneessa Tukholmaan. Siellä me olemme, me Ruotsin ja Suomen välillä suhaavat pohjoismaiset menninkäiset. On pinkkiä kauluspaitaa ja siistiä jakkua ja maakunnan syöttökoneista tulleita väsyneitä silmiä. Ollaan matkalla tekemään bisnestä tai tulossa tekemästä bisnestä. Ihan casualisti vain. Mitäs me naapurukset, samassa koneessa tässä.  

P.S. Terveiset Tukholmasta. Huomenna livekuvitan Innoday 2017 -tapahtumassa. Vaikka itse seminaari onkin englanniksi, on i-ha-naa saada hoitaa kaikki muut työkeikkaan liittyvät asiat ruotsiksi.

P.P.S. Tulisi jo se Hyperloop Helsingin ja Tukholman välille!

Case Kokeileva Suomi: kokeilijan huoneentaulut ja muita mokia

Scroll down for English

Valtioneuvoston kanslia tilasi kuvituksia Kokeileva Suomi -hengessä. Kävin viime syksynä livekuvittamassa Herozerohero-tapahtumaa, joka liittyi Kansalliseen epäonnistumisen päivään. Uskallukseen ja kokeilukulttuuriin liittyvät myös tekemäni kokeilijan huoneentaulut. Kokonaisuudessaan löydät ne Kokeileva Suomi -sivustolta.

Mielenkiintoinen projekti, joka jatkuu vielä piirrosvideon muodossa. Mokasinko vai en? Se selviää ensi viikolla, jolloin tuo video julkaistaan. Seurailepa tilannetta siis!

Prime Minister’s Office here in Finland ordered some illustrations for the Experimental Finland project. Last October I did some real-time live illustration for them at the HeroZeroHero event that was part of the National Failure Day. (Meaning that it’s ok to fail.) I also did a set of illustrations from which these examples are taken. You can find the whole pics on their website.

This interesting project still continues for a while as we publish an animated video next week. So stay tuned for some more failures..! No, wait..! 

Uusi, komea Redanredan-sivusto on täällä!

Minullapa on ihkauudet Redanredan-nettisivut ja ne ovat superälyhienot! Käyhän tsekkaamassa ja kajautapa mielipiteesi ilmoille, right?

Sosiaalisen median aktiivikäyttäjänä syydän sisältöä sinne ja tänne ja tuonne. Siis joka puolelle. Tarvitsin jonkinlaisen toiminnan ytimen, joka keräisi kaiken sisältövirtani yhteen uomaan, jotta muu maailma sinne voisi halutessaan pulahtaa. Yrittäjänä puolestaan tarvitsin paikan, jossa pystyisin laittamaan töitäni paremmin esille ja kertomaan palveluistani näppärämmin kuin aiemmin – ja tietty kolmella kielellä.

Aikaisempi Redanredan-sivustoni oli ihan hyvä (vaikka itse sanonkin, köh-köh, minähän sen tein), mutta nyt osaamiseni loppui. Palkkasin siis jyväskyläläisen Digitoimisto Duden päivittämään nettisaittini ulkoasun – eli käytännössä pestasin heidät siis tekemään minulle uudet sivut. Ja näinhän tyypit tekivätkin.

Eli uudet nettisivuni ovat eetterissä samassa vanhassa osoitteessa: http://www.redanredan.fi 

Screenshot 2017-02-03 11.55.50.png

Miksi Digitoimisto Dude?

Miksi valitsin Digitoimisto Duden uuden saittini toimittajaksi? Ensinnäkin olin varma, että halusin sivustoni pyörivän Wordpressin päällä kuten aiemminkin. Ja sitten kun lähdin miettimään paikallisia WP-koodareita, ei päässäni muita käynyt kuin Dude. Näin kävi varmaankin siksi, että toimarinsa Rolle on tuttu Twitteristä ja heiluttelee siellä ahkerasti WordPress-lippua. Dudeksien luomat referenssisivustot olivat kivan näköisiä myös, joten valinta oli helppo. Valintaa teki iisimmäksi myös se, että Dudet antoivat omilla nettisivuillaan helposti lähestyttävän (ja vain hieman karvaisen) mielikuvan itsestään. Tämmöiselle humanistityttärelle on tärkeä juttu, että koodari puhuu ihmiskieltä eikä vaikuta liian pelottavalta.

photo-3-2-2017-11-58-41

Itse uudistamis- ja rakentamisprosessi oli suoralinjainen: minä otin yhteyttä ja ilmaisin tarvitsevani uudet sivut ja Dudesit lupautuivat semmoiset tekemään. Tapaamisessa mietittiin, mitä pulikoita ja palikoita runsassisältöinen saittini tarvitsee. Fiilis oli kiva ja asiaa auttoi tietty se, että Dudejen toimiston seinällä on alkuperäisen Star Wars -trilogian julisteet nätisti kehystettyinä. Sielumme lauloivat samaa säveltä.

Valokuvat by Emmi

Superhienoilla uusilla nettisivuillani on myös superhienot valokuvat, jotka otti supertaitava Emmi,  http://byemmi.com. Emmin ansiosta näytän ehkä vain hieman Miss Marraskuulta. Kiitokset, cooleja ovat! (Erityiskiitos myös lavasteina toimineille verkostoni jäsenille sekä Huoneteatterille, joka ystävällisesti vuokrasi tilojaan!)

linda_auditoriossa

Nettisivuprojekteissa lopullinen sisältövastuu on tietenkin tilaajalla, jonka täytyy ruoskia itseään tuottamaan kaikki tieto ajallaan. Näin ollen omilta sivuiltani puuttuu vielä joitain yksityiskohtia (referenssejä, lisää referenssejä!) Mutta tässä vaiheessa näyttää kuitenkin jo melkein valmiilta, joten siitäpä sitten vain katsastelemaan tiluksia ja jahtaamaan bugeja!

Uusille sivuilleni ei tullut erillistä blogia, vaan tämä portfolio-blogi on edelleen tarpeellinen laari, jonne voin kaataa monenlaista tekstiä ja kuvaa. Seuraava projektimme Dude-tyyppien kanssa onkin päivittää tämä nextille levelille. Onneksi hemmot jo lupautuivatkin auttamaan.

Kiitos Dudet, saatte tältä opettajalta erinomaisen arvosanan! 🙂 

The new Redanredan website is here!

I’ve got a brand new Redanredan website and it’s superduper fancy! Go check it out and tell me your opinion, will you?

As an active social media junkie I place content here and there and basically everywhere. What I needed was a hub to gather all that content and show it to the rest of the world. As an entrepreneur, I also needed better ways to show my previous cases and tell about my services – in multiple languages. I had a pretty good website before (which I created myself, thumbs-up for this non-techie but kind of geekish entrepreneur!) but this time I needed help from someone else. So I hired the Dude’s WordPress agency here in Jyväskylä to refresh the website look – and well, to create a new site for me. And that they did.

So here’s my new website: http://www.redanredan.fi

Screenshot 2017-02-03 11.55.25.png

Why the Dude?

Why did i choose the Dude agency? Well, I wanted my site to be a WordPress site. The Dude CEO Rolle is active in social media so I knew his agency works with WP. Actually, their office was the only one that came to my mind as I started thinking about WP coders in this town. I also liked the style of their reference sites. A positive side was also that based on their own website, they didn’t seem all too scary (hairy, yes, but not scary) to someone like me, a not so tech-oriented… well, girl. So the end it was an easy choice: the Dude it was.

photo-3-2-2017-11-58-41

The website renewal process was pretty straight-forward: I contacted the Dudes and ordered a new website. We sat down and figured out which puzzle pieces we needed in order to build my new hub. Needless to say we had some great meetings: the Dude guys are easygoing and it of course made me feel all warm and fuzzy that they had Star Wars posters (the original trilogy!) on their office wall. Match made in heaven.

Cool Photos by Emmi

My new cool site has also some cool photos by a photographer named Emmi, http://byemmi.com. Thanks to her, I don’t look to much Ms. November. So thanks Emmi for these great photos! (And a special thanks to the kind people who played the important role of seminar audience in these photos! And thanks to Huoneteatteri for letting us use their premises for the photo shoot.)

linda_auditoriossa

When it comes to websites, it’s always the final customer herself that needs to produce the content to the website. That means there are still some things (mostly reference cases) missing but I’ll place them there. At some point. Surely. Like… Next week or so. But that doesn’t stop you from checking out my new site. So off you go, go hunt bugs, go! 🙂

This blog stays alive as I need this kind of a place where I can post sketchnotes and blog texts every now and then. The next project will be to upgrade this to the next level, I guess. The Dudes already promised to help me with this.

Thanks Dudes! You get an A+ from me! 🙂